Reissumies ja koirakoulua

Viikolla sain taas muistutuksen siitä, millaista elämämme tulee olemaan ensi viikosta lähtien taasen useamman kuukauden ajan; Mies oli tiistaista torstaihin työreissussa. Maanantaina hän taas pakkaa kimpsut ja kampsut työreissulle, palatakseen vasta torstaina takaisin. Toukokuun alusta tahti on sitten ma-pe toisella puolen Suomea, kesäkuussa ei tule edes viikonloppuisin kotia, heinäkuusta ei tiedä vielä kukaan. Sellaista se on, kun on rakastunut, ja elämänkumppanikseen reissumiehen valinnut.

Pahimpaan aikaan, kun useamman kuukauden on ollut näkemättä Miestä, ja hoitanut kaiken yksin, sitä ei aina jaksa valitukseltaan muistaa, että itsepä olen tämän elämän valinnut. Mies tykkää reissuhommista, vaihtuvista projekteista ja haasteista, mikä minä olen hänen unelma-ammattinsa eteen astumaan? En mikään, enkä kukaan. Toki toivon, että jonain päivänä reissutyö vaihtuisi 8-16 konttorityöksi, vaikka enpä kyllä voi kuvitella Miehelleni sellaista työtä. Mutta sitä odotellessa, tulee seuraavien kuukausien aikana blogini tursuamaan valitusta miten kaikki on hankalaa ja raskasta ja vaikeaa, kestäkää tai skipatkaa ;)

Koirakoulua

Tänään sitten pääsin pitkästä pitkästä aikaa rakkaan harrastukseni pariin :) Olin koko päivän tokon tehovalmennuskurssilla, vain kuunteluoppilaana tosin. Vaikka itse koulutuksen annista nyt ei niin hirveesti jäänytkään mieleen, niin olipa ihana nähdä kaikkia kavereita ja juoruta heidän kanssaan. Vauva oli mukanani, ja olipa hän kiltti ;) No joo, viihtyi siis yllättävän hyvin, ja taisipa ulkoilma väsyttää pikkuista, kun nukkui paljon enemmän kuin normaalina päivänä.
Hieman alkoi harmittamaan, etten omaa Pentuani kurssille ilmoittanut, kun toisten kouluttamista katselin. Mutta ollakseni realistinen tiedän, että niin oli parasta. Suotta olisin keneltäkään toiselta paikkaa vienyt, kun en ole omaa koiraani yli puoleen vuoteen kouluttanut. Ensin ison mahan kanssa se oli mahdotonta, ja sitten ei into eikä mahdollisuudet riittänyt Vauvan syntymän jälkeen. Ja valitettavasti Pentu kuuluu niihin sesseihin, joita pitäisi kouluttaa useita kertoja viikossa, jotta tatsi hommaan säilyisi.
Se pieni liekki koiran koulutusta kohtaan sisälläni kuitenkin sai uutta puhtia, ja todo-listaan on nyt lisätty joka päiväksi pieni koiran koulutustuokio. Tokon treenaaminen kun ei montaa minuuttia päivästä vie, ja sen voi hoitaa vaikka tuolla keittiönnurkassa.. Jos salaiseksi haaveeksi ottaisi, että tänä kesänä me suoritamme sen voittajaluokan.

p.s. Piakkoin toivottavasti saan kirjoitella tänne lisää vauvauutisia, kälyn synnytystä on tänään alettu käynnistellä.. Hänellä on ollut ongelmia verenpaineen kanssa pari viikkoa, ja keskiviikkona hän joutui osastolle makoilemaan. Monta päivää ihmettelimme miksei synnytystä käynnistetä, ja tänään kun olivat saaneet paineet hallintaan alkoi käynnistely kohdunsuulle laitettavilla kapseleilla. Toivon pikkuisen pikaista syntymistä :)

p.p.s. Yhdet vauvauutiset on jäänyt kirjaamatta, 15.4. kaverini M sai pienen pojan :) Ihanaa, pikkuinen prinssi, jota pääsen ensi viikolla nuuskuttamaan :`)