Sillisalaatti

Viime blogauksesta on jo aikaa, joten varoitus: seuraa paljon tekstiä vailla päätä tai häntää :P

Vappu

Vappuaattoa vietimme koko perhe yhdessä, vaikka Miehen kanssa kävimmekin keskustelua aiheesta. Mies kun olisi halunnut, että Esikoinen menee Anopille hoitoon, ja me muut menemme grillaamaan kavereille. Minä taas halusin, että Esikoinenkin pääsee meidän kanssa vapunviettoon. Yllättäen menimme sitten koko perhe kavereille grillaamaan. Vähänkö oon pirttihirmu ;)
Ystäväpariskunnan luona oli myös toinen heidän ystäväpariskunta, eli meitä oli kuusi aikuista ja meidän kaksi lasta. Ensin miehet kokosivat upo uuden grillin (kai siihen pari tuntia kului) ja sitten vielä grillasivat lihat, kanat ja kasvisvartaat lumisateessa! Kyllä täytyy hattua heille nostaa.
Kaikkinensa meillä oli oikein hauska vappuaatto, ystäväpariskunta ja heidän ystäväpariskuntansa olivat oikein mukavia. Vaikka kummallakaan heillä ei ole lapsia, niin hyvin meidän lapset meni siellä mukana. Oikeasti olin todella yllättynyt, miten hyvin. Ja miten ihanasti sekä naiset että miehet ottivat Esikoista mukaan puuhiin ja sylittelivät välillä Vauvaa, että minä sain hengähtää. Kerrassaan mukava vappu mukavien ihmisten seurassa.
Ja selvisipä sekin, että tämä ystävien ystäväpariskunta oli tehnyt tarjouksen tuosta meidän naapuritalosta (ja se oli hyväksytty ja heistä siis tulee meidän naapureita). Pieni on tämä maailma.

Neuvola

Vauvalla oli 5kk neuvola, ja sitä piti sitten jännätä urakalla kun Vauvan kasvussa on ollut kaiken maailman häikkää. Ensin ei paino nouse tarpeeksi, sitten ei kasva pituutta... Irkkikavereita piti jo ahdistella kunnolla kasvukäyrillä, ja Kaleidoskooppi ystävällisesti piirteli Verkkoklinikan sivuilla olevaan käyrään Vauvan mittoja ja pisti tulemaan minulle. Niiden mukaan Vauva kyllä kasvaa ok, nätisti siinä hieman keskikäyrän alapuolella. Mutta neuvolantäti on eri mieltä..
Neuvolassa siis punnittiin ja mitattiin, ja kasvua oli tullut. Sitten piirreltiin käyriä, ja ohops! Th huomasi, että oli laittanut 3kk mitan väärään kohtaan käyrällä, jonka vuoksi 4kk mitta meni sen kanssa linjaan (vaikka oikeesti oli suurella todennäköisyydellä mittavirhe) ja kun nuo kaksi asiaa korjattiin, niin alkoi neuvolankäyrienkin mukaan pituuskasvu mennä nätisti omalla käyrällään. Kasvusta ei siis huolta enää tällä erää.
Mutta, nyt sitten Vauvan jalka on kiero :P Jalkaterä siis kääntyy liikaa sisäänpäin vielä; ohjeeksi saimme pitää Vauvalla kenkiä jalassa.... Jaah, kai ne sitten jotain auttaa tuossa selältään mahalleen kääntymisessä? Vai pitäskö kenkien kuitenkin olla mustat nahkasaappaat? Vääntäsköhän ne jalan suoraan? ;D

Helatorstai

Helatorstaina aloimme vihdoin tehdä pihahommia. Puskat talonseinustalta lähti, ja kun Mies niitä maasta ylös kaivoi rautakangella niin kiitin kyllä luojaani etten alkanut hommaan yksin :P No, hääräs nuo koirat hommassa "apuna". Myös hiekkalaatikko saatiin paikoilleen, sinne jopa hiekkaakin :O, talonseinustalle kiviä ja puskien tilalle multaa, lannoitetta ja nurmikonsiemeniä. Kukkapenkki laitettiin matalaksi, se kyllä vielä odottaa tasotusta ja niitä siemeniä. Mutta kerrassaan olen tyytyväinen että siitä saatiin hieman viihtyisämpi kesäksi :)

Eli todo-listaan sai kun saikin rakseja :))
[x] selvitä mistä saa reilun nyrkin kokoisia kiviä talon vierustalle
[x] ... ja hommaa niitä
[x] hommaa pihalle hiekkalaatikko (ja leikkimökki?)
Leikkimökin aika ei ole vielä, ehkä loppukesästä _jos_ rikastutaan..

Äitienpäivä

Minä en hirveästi perusta äitienpäivästä, jotenkin keksimällä keksityn oloinen juhla. Toki kivahan se vain on, että lahjotaan kerran vuodessa siitä hyvästä, että on ollut saanut kantaa sisällään elämän suurinta ihmettä ja synnyttää ;) Mitä sitten päivän viettämiseen ja lahjomiseen tulee.. Minä tykkäisin enemmän, että päivää vietetään niiden asioiden parissa, jotka minulle on tärkeitä eli lähinnä yhdessä oloa. Aamupäivällä se tänä vuonna toteutui, mutta sitten Miehen vei formulat ja jääkiekkopeli. Saimmekin megariidan aikaiseksi kun Anopin luona piti käydä pikapikaa (en sit lähtenyt ollenkaan mukaan) eikä Isomummon luo halunnut lähteä ollenkaan..

Mitä tulee lahjuksiin. En tiedä mitään karseempaa kun että saisin Mieheltäni lahjaksi kodinkoneen, oli kyseessä sitten äitienpäivä, synttärit tahi joulu. Koskaan minulle ei kannata kantaa lahjaksi kodinkonetta! Tänä vuonna Mies sitä vähän ehdotti, ja ehdotti kyllä sellaista, että hetken jouduin harkitsemaan, mutta sittenkään ei. Mies siis ehdotti, että olisin saanut sen kauan kaipaamani kuivausrummun. Pitkään harkitsin jos suostuisin, mutta ei ei ja ei, jos siitä kerran luistaa, niin joululahjaksi varmasti saisin jo pölynimurin! Lahjaksi täytyy saada jotain turhaketta itselle ;)
Lahjaksi sain sitten ihanaakin ihanamman matkan toukokuun loppuun :)) Ihanaa päästä koiraharrastukseen liittyvälle neljän päivän matkalle :) Vauva lähtee mukaan, tissinkäinen kun vielä on, Esikoinen jää Miehen kanssa kotiin.

Mutta tokihan siitäkin lahjasta sitten kehkeytyi ongelma.. Käly ja miehensä pyysivät meitä vauvansa kummiksi, ja ristiäiset on tietenkin juuri silloin kun tämä matkani on. En millään haluaisi sitä perua, ja lentoyhtiö päätti asian puolestani, lentoja ei voi perua enää (siis eihän ne tietty tuu mua kotoo hakemaan jos en koneeseen nouse, mutta rahoja ei enää saa takasin). Olisin hyvin voinut lyhentää matkaani päivällä, mutta kun ei lentojen muuttaminen enää onnistunut niin ei voi mitään :( Minä en siis pääse kummipoikani ristiäisiin *nyyh*

Shoppailua

Minä pääsin pitkästä aikaa shoppailemaan yksin, tai siis kaverini kanssa kaksin :) Lapset, molemmat, jäivät Miehen kanssa kotiin. Hyvin heillä oli mennyt, vaikka Vauva ei ollut huolinut maitoa pullosta. Mies sitten kokeili nokkamukista, taikamukista ja tavallisesta mukista, ei käy. Neljä tuntia kuitenkin kerkesin luuhata, ja käydä kiinalaisessa syömässä neljän lajin päivällisen ;) Ja kun kotiin pääsin, niin Vauva oli nukahtanut lattialle *niisk* Minun pieni :) Niin, ja mitä tulee tuohon shoppailuun, kaverilla paloi rahaa ja pusseja ja nyssäköitä kertyi, minä sain ostettua peräti kengät (5e), kahdet sukat ja alushousut :))

Yh

Kesän yh-urakkani alkoi sitten tänään. Mies pakkasi maallisen omaisuutensa (no vähän liioiteltua) kassiin ja lähti reissuhommiin. Tulee käymään kotona viikon, kahden tai kuukauden kuluttua, ehkä. Ikävähän tuota ennättää tulla, niin rasittava kun osaakin olla :`) Jos ei muuten, niin aamuisin, kun pakkaan sirkukseni autoon ja vien Esikoisen kahdeksaksi leikkikouluun. Tai kun ei olekaan aamupala valmiina pöydässä kun vääntäydyn alakertaan. Tai neljältä kun kaikkien muiden isät tulee töistä. Tai kun Esikoinen kiukkuaa ja raivoaa, ja ratkattaa "äiti leiki.. äiti tee.. äiti lue.." tuhannetta kertaa tunnin sisään. Tai kun vettä sataa kolmatta päivää kaatamalla ja koirat kiipeilee pitkin seiniä kun eivät pääse kunnon lenkille. Tai kun kuudetta päivää istun kipeiden lasten kanssa neljän seinän sisällä.. Mutta josko tästäkin vain selviäisi :)